Työttömyys oli marraskuussa Suomessa suurempaa kuin yhdessäkään muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa.
Euroopan unionin tilastoviranomaisen Eurostatin torstaina julkaisemien tietojen perusteella kausivaihtelusta tasoitettu työttömyysaste oli marraskuussa 10,6 prosenttia.
Toiseksi suurinta työttömyys oli Espanjassa, jossa työttömyysaste oli marraskuussa 10,4 prosenttia.
Artikkeliin haastatellun Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesen hepun mukaan viime vuoden kolmanella vuosineljänneksellä ero Suomessa syntyneiden ja ulkomailla syntyneiden työttömyydessä oli suuri. Suomessa syntyneiden työttömyysaste oli 7,8%, kun ulkomailla syntyneiden työttömyysaste oli 19,3%. En tiedä mistä se on numeronsa saanut, Tilastokeskuksella ei niitä näytä olevan. Mut, vois olettaa et ainakin työttömyysasteiden suhde on oikean suuntainen.
Samaan aikaan työllisten määrä ei ole vuodessa pienentynyt, eli kyse on vain siitä että työttömien määrä on noussut. Mut sit taas työllisten määrä on pienentynyt vuoden 2022 marraskuusta huomattavasti. Tota viimeistä käyrää katsoessa voisi kuvitella näkevänsä jopa nousun alun, mut eiköhän joku tuleva kriisi senkin pyyhkäise pois.
You must log in or # to comment.
mitäpä muutakaan tältä rasistihallitukselta voi odottaakkaan.
Suomen hallitusten toimilla on aika pieni vaikutus työllisyyteen, sen määrää ensisijaisesti kansainvälisen kaupan tilanne, koska Suomi on niin vientivetoinen. Menoihin hallitukset voi vaikuttaa, joskin vaikka nyt on yksi otollisimmista hallituksista siihen, ne ei jostain syystä ole halunneet puuttua menoihin sillä kädellä mitä tilanne olisi vaatinut.
Jos kv-taloustilanne paranee tulevien vuosien aikana, myös työllisten osuus kasvaa, mut jos samaan aikaan hallitus vaihtuu, voi tilanteen parantumisen laittaa tietenkin uuden hallituksen ansioksi. Menopuolen ongelmat kuitenkin jää, eikä nyt ole sellaista hallitusta tarjolla, joka siihen haluaisi puuttua, joten sen ongelman perussyy jää odottamaan huonompia päiviä.
Toi ulkomaalaisten korkea osuus työttömistä johtunee samasta syystä kuin miksi myös Suomessa syntyneillä se on korkea, kun vienti on vähissä, myös työpaikat on kiven alla. Ulkomailla syntyneillä on tietenkin lisätaakkana se että kielen kanssa voi olla haasteita.
Kyllä Suomen hallitus voisi halutessaan vaikuttaa työllisyyteen paljonkin stimuloimalla kotimaista kysyntää. Valtaosa Suomen työpaikoista on ihan muualla kuin vientiteollisuudessa.
Hyviä keinoja olisivat mm.
-
Julkisten investointien lisääminen. Erityisesti rakennusalalla työttömyys on räjähtänyt käsiin, kun yksityiset investoinnit ovat menneet jäihin. Nyt olisi järkevää käynnistellä julkisen rakennuskannan ja infran korjaus- ja uudistamishankkeita, jotka ovat joka tapauksessa tulossa jossain vaiheessa vastaan.
-
Sosiaaliturvan leikkausten peruminen. Sosiaaliturvana maksetut rahat menevät käytännössä 100% suoraan kulutukseen, kun taas rikkaille veronalennuksien myötä käteen jäävät lisätulot menevät merkittäviltä osin säästöön. Työllisyyden kannalta sosiaaliturvan tasonkorotus olisi tehokkaampaa finanssipolitiikkaa kuin veronalennukset.
-
Hyvinvointialueiden rahoituksen kasvattaminen. Meillä on järjestön tilanne, jossa sotepalveluille olisi periaatteessa olemassa lähes rajaton kysyntä ja samaan aikaan hyvinvointialueet laittavat hoitohenkilökuntaa pihalle. Reippaalla lisärahoituspaketilla saataisiin soteammattilaisten työttömyys käytännössä nollaan ja hoitojonot purettua, mikä maksaisi itsensä takaisin kansanterveydellisinä hyötyinä.
-
Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen. Tämä mahdollistaisi työttömille omaehtoisen tulonhankinnan, mikä estäisi heitä ajautumasta pitkäaikaistyöttömyyteen, josta on hyvin vaikea enää ponnistaa takaisin työmarkkinoille, vaikka talous elpyisikin.
Se että valtio jakaa rahaa on se syy miksi valtion velkatilanne on nyt tämä. Vaikee keksiä miten velkatilanteen tarkoituksellinen huonontaminen korjaisi sitä.
Kukaan ei varmaan kiistä etteikö valtion rahoilla oleskelu parantaisi yksilön kokemusta tilanteestaan, mut, kuten velan määrästä paljastunee, siinäkin on joku raja olemassa.
-
Vain jos infra kaipaa uudistusta, yhä toimivan infran uusiminen vain siksi että saataisiin työpaikkoja aikaan ei ole järkevää. Vielä huonompi syy on imago, kuten vaikka tuossa tunnin juna hankeessa.
-
Ne menee toisessa päässä kulutukseen, mut lähtöpäässä velkakasan päälle. Velkakasa on olemassa koska kulutusta on keinotekoisesti pönkitetty jo vuosikymmeniä samalla tavalla. En usko et vuosikymmeniä lisää auttaisi asiaa.
-
Hyvinvointialueita on liikaa, säästöt on mahdollisia vasta kun alueiden määrä sopii niiden alueiden asukkaiden määrään. Eli joku 5-6 aluetta, nykyinen 22 on selvästi liian monta.
-
En ole eri mieltä.
Olen eri mieltä. Valtion velkatilanne johtuu siitä, että talouskasvu on Suomessa ollut käytännössä olematonta finanssikriisistä alkaen, mihin on osasyynä olleet harkitsemattomat julkisen sektorin säästöt. Eikä tässä ole kyse “yksilön kokemuksesta”, vaan hänen mahdollisuudestaan osallistua yhteiskuntaan sen täysivaltaisena jäsenenä.
Ongelma alkoi jo vuosituhannen vaihteessa, kun Nokialla alkoi menemään huonosti. Hallitus silloin ja hallitukset sen jälkeen ei reagoineet pienentyneihin tuloihin pienentämällä menoja. Niiden hallitusohjelmissakin luki eri sanoin että kohta tulee taas nousukausi, mitään sopeutustoimia ei tarvitse tehdä. Vasta kun kok-pers-kusta pääsi hallitusvastuuseen, ne otti tilanteen vakavasti. Mut se ei sopinu kansalle, joten edellisenkin hallituksen aika menetettiin ja seuraavalla onkin sit hyvä kasa ongelmaa käsissään. Käytännössä Nokian mukanaan tuomat huimat tulot oli poikkeus, mut hallitukset käsitteli sitä kuin uutena normaalina, vaikka todellisuudessa tämä tilanne on se normaali, johon menot pitäisi sovittaa.
-
-
kyllä ne voisi silti edes yrittää tehdä jotain mikä helpottaisi asiaa. Työpaikkoja ne ei voi tehdä mutta voisivat lisätä rahoitusta aikuiskoulutukselle että voi uudelleen kouluttautua, sen sijaan ne leikkaa siitä. Ne voisi myös antaa enemmän resursseja työllisyyspalveluille jotka toimii, mutta eipä niillekkään näytä riittävän.
Aikuiskoulutuksen resurssien kasvattaminen auttais sekä heti, kun koulutuksessa olevat ei olis enää työttömiä ja myöhemmin, jos kasvun seurauksena työpaikkoja alkaisi taas tulemaan.
Työllisyyspalveluiden parantaminen ei sinänsä aiheuta työpaikkoja, joiden puute on työttömyyden perusyy. Vois olettaa et se aiheuttais, ainakin tässä vaiheessa, vain sen että niilläkin olis vain ei-oota.
Ehkä paras olis siirtyminen pois vientivetoisesta taloudesta. En kyl tiiä miten se onnistuis. Mut suomalaisilla on nyt paljon palkanmaksuun kelpaavaa rahaa tileillään, joten vaikuttaa siltä et ei ole oikein sellaisia palveluita ja tuotteita, joilla sen saisi liikkeelle.
sekin auttaisi jos pienyrittäjyyttä tuettaisiin kunnolla, nimenomaan aloittaville. Itseä kiinnostaisi hieman kokeilla, mutta en uskalla koska ilmeisesti se että oletko päätoiminen vai sivutoiminen yrittäjä voidaan päättää täysin mielivaltaisesti. Näin minulle on ainakin kerrottu ihan yrittäjyys keskuksesta.Jos en voi edes tietää missä rajat menee tuon suhteen niin en minä voi suunnitella yhtään mitään. Ja en ala elämään velkarahalla ihan vaan että voi kokeilla toimisiko joku yritysidea. Kyllähän nuo vissiin jotain aloitusrahaa ja semmoista antaa, mutta paljompa siitäkin on iloa kun vuokra ja muut kulut juoksee kokoajan.
Jos taloustiede on lähinnä ihmispsykologiaa, niin ei ole ihme, että ihmiset valmistautuvat pahimpiin skenaarioihin. Osittain Orpon hallitus on onnistunut maalaamaan aika kurjan kuvan nykytilanteesta, mutta eipä nuo maailman tapahtumat ole luomassa kuvaa tasaisesta ja auvoisesta tulevaisuudesta. Olemme siirtyneet erimielisyyksien ja kurjistumisen aikakauteen, joka jatkunee useamman vuosikymmenen.
“Pieni vaikutus työllisyyteen” mutta negatiivinen vaikutus silti vaikka oliskin pieni. Hallituksen paskasakki kuuluu potkia pellolle ennenkuin tekevät lisää vahinkoa Suomen kansalle
Hallituksen toimien vaikutukset verrattuna viennin elpymisen vaikutukseen on pelkkää hienosäätöä. Tietenkin jos vienti ei elvy, halituksen toimilla on merkittävämpi vaikutus, mut siinä tapauksessa tämän ja seuraavien hallitusten pitäisi saada supistettua kulut uuden todellisuuden raamittamiin kehyksiin.
